Syyskuun 23. ja 24. päivä oli täynnä koiraharrastusta. Lauantaina osallistui Tikun kaa ties monennettako kertaa TOKO Rotumestaruuskilpailuihin. Pitkään mietin, kannattaako lähteä kisaamaan kun ei olla juuri ehditty TOKOa treenailemaan. Kevään kisoissa aina joku liike epäonnistui ja tuloksena oli kakkostulokset, toki vain rimaa hipoen jäätiin siitä ykkösestä.  Asiaa ei helpottanut se seikka, että edeltävän yön olin töissä. Eli suoraan yövuorosta sitten vaan ajelemaan Kangasalaan ja kisaamaan. Hiukan hirvitti siis.

Kisat meni kuitenkin ihan loistavasti meidän osalta, vaikkakin Tiku keksi taas uuden virheen, tällä kertaa ohjatussa noudossa. Siinä kapulat ei kyllä näkyneet pitkästä ruohikosta, mutta kyllä Tikun olisi pitänyt osata kaartaa riittävästi oikealle ja löytää se kapula. Mutta ei, Tiku lähti merkiltä suoraan keskikapulalle, siihen ajattelin tehdä ihan rutiini pysäytyksen ja siitä sitten oikealle ja kapulan hakuun. No ei onnistunut …. Tiku tuli takaisin merkille jäi onneksi itsenäisesti siihen seisomaan jolloin aika vihaisesti sanoin että HAKEE ja annoin käsimerkin. Siitä vihdoin Tiku tajusi että nyt pitää tsempata. Saimme liikkeestä onneksemme vielä vitosen. Paljon en kehässä uskaltanut pisteitä katselle mutta fiilis oli se, että ainakin ruutu, kaukot ja merkinkiertohässäkkä meni ok. Kuten meni myös paikallaolot eikä ollut luoksetulokaan kamalan huono. Tässä kuva meidän arvostelusta, josta näkyy kaikki saadut arvosanat.

Tikulle siis hieno ykköstulos pistein 280,5 ja sijoitus RM 4. 

Sunnuntaina oli sitten vuorossa agilitykisat Harulle, Cänälle ja Pedolle. Itse juoksin taas Harun kanssa. Pieni virhe oli minulle käynyt ilmoittautumisissa sillä tarkoitus oli kisata yksi agi- ja yksi hyppyrata. No, minä hölmö olin ilomoittanut Harun kahdelle agiradalle. Eka agirata sujui todella mallikkaasti ja teimme nopean nollan. Siltä radalta ei sitten muille nollia tullutkaan joten me voitimme radan ja saimme toisen LUVA:n . Siihen tokaisi tuomari, että nousunollaan ei ole enää mahdollista koska molemmat LUVA:t oli häneltä. Se poisti suorituspaineet radalta, koska ns. nousunollaan ei ollut mahdollisuutta. Päätin tehdä ehjän radan jossa kontakti onnistuisivat. Ja onnistuihan ne, mutta ihan viimeisillä esteillä Haru pääsi lipsahtamaan väärään putken päähän ja siitä sitten HYL. Mutta se ei todellakaan haitannut, rata oli ehjä ja hyvä !

Sitten Anu juoksi kakkosluokassa Cänän ja Pedon kanssa. Peto teki hyppäriltä taas upean ja nopean nollan ja voitti tietenkin radan. Etenemä oli huima 5,09 ja aikakin -14,86 alle ihanneajan.  Cänällä ei ollut tuuria radoilla eikä Petokaan tehnyt hyviä ratoja sen ensimmäisen jälkeen. Pieni pettymys oli kisat siinä mielessä, mutta ei voi vaan aina onnistua. Nyt vielä ennen talvitaukoa koitetaan tehdä tuloksia, mutta se on aina vähän rataprofiilistakin kiinni.

Tähän loppuun vielä muutama kuva agikisoista. Kuvaaja on Päivi Remula ja kisat kisattiin JANKK kentällä.

Yllä kuvissa Cänä ja alla Peto.

Niin, tänä vuonna kisattiin Rotumestaruudesta Mikkelissä 16.9. Oli aika syksyinen ja sateinen keli, ulkokisaksi ehkä vähän haastavakin. Onneksi sade loppui varsinaisten rotumestaruusratojen ajaksi.

Mikkelissä oli siis maksi kolmosille kolme rataa; A ja B radat olivat agilityratoja ja C rata oli sitten hyppyrata. Rotumestaruuteen laskettiin tulokset B ja C radalata ja joukkuemestaruuteen tulokset vain C radalta.

Meiltä kisaan osallistui vain Hilu ja kartturina toimi tutusti Hilun oma arvokisakuski Kim Kurkinen. Kim kisasi myös omalla Zorro koirallaan. Kaikille oli maksettu kaikki kolme rataa. A radalla Hilulla tuli kepeillä virhe ja puomin alastulolla myös. Tulos 10 ja sijoitus ei lähelläkään kärkeä. Sen sijaan Kim ja Zorro tekivät nollan ja veivät radan voiton. Pieni taktiikka palaveri pidettiin ennen B rataa, joka myös oli agirata. Annoin Kimille ohjeet, kuinka käskyttää sinne puomin kontaktilla ja sehän toimi.Hilu teki hienon ylösmenon, mutta alastulolla kesti joten aika ei ollut kovin hyvä. SIjoitus vasta kuudes. No, nollarata kuitenkin ja mukana mitalitaistossa.  Tämän B radan voitti jälleen Kim ja Zorro; aika ylivoimaa.

C rata, joka ratkaisisi Mestaruudenoli hyppyrata. Hilu oli tuloksissa vasta kuudes, joten ei paineita Mestaruuden, eikä oikein mitalienkaan suhteen. Hilu lähti radalle numerolla 9 ja vetäisi puhtaan nollaradan, Ei se nopealta näyttänyt, mutta Hilu ei tehnyt radalla kyllä yhtään turhaa mutkaa. Aika oli 31,41. Siinä vaiheessa olin vain tyytyväinen nollarataan, palkkasin koiran ja siirryin seuraamaan muiden koirakoiden ratoja. Hienoja ratoja tulikin monta, mutta loppujen lopuksi Hilu vaan oli taas hyppärin nopein.

Lopullisissa tuloksissa Hilu nousi takamatkalta pronsille ja oli joukkueessakin hopealla. Mestaruuden vei odotetusti Kim ja Zorro. Ei huono suoritus eläkeläiskoiralta, joka ei enää edes tosissaan treenaa. Kiitos Mikkelin Agilityharrastajat hyvistä kisoista !

Ohessa vielä kuinka suuresti Hilu noita mitaleita arvostaa 😀

Ja kaikki tulokset löytyy linkistä:  https://drive.google.com/file/d/0B80m0Otvl1K4Rmk0cERDaE5ISUU/view

Tänään käytiin vähän treenailemassa Riihimäen agilityn hallilla. Mukansa siis Tiku (Jusards Beauregard), Tikun tytär Haru (Red Coyotes Ataentsic) ja Tikun tyttärentytär eli Harun  tytär Cänä (Jusards Candy).  Nämä kuvassa järjestyksessä vasemmalta oikealle

Harun tuleva pentue on herättänyt jo mukavasti mielenkiintoa, varsinki agilityharrastajien keskuudessa. Toisaalta C-pentue on tehnyt hyvää ”mainostyötä” olemalla omia itsejään eli maailman Rakastajia. Moni ihminen on kysellyt C-pentujen omistajilta, että mistä heidän koiransa ovat, koska ovat niiiiiin ihunia ja sosiaalisia.  Kiitos kaikille C-pentujen omistajille siitä, että näytte ja kisaatte koirienne kanssa. Ja näytätte milaisia pusupommeja ne pennut ovat. Varmasti kauhistus joillekin maliharrastajille, joille malin ihanne on se, että ne ovat soveltuvia vain ja ainostaan suojeluharrastukseen tai virkakäyttöön. Pyydän anteeksi, mutta itse haluan kasvattaa sosiaalisia koiria, joilla kuitenkin on viettiä. C-pennuista moni olisi varmasti ominaisuuksiensa puolesta hyviä tai ainakin kohtuuhyviä ns. nenätyöskentelyyn siviilien parissa. Urokset jopa perinteiseen virkakäyttöön.  Olen kuitenkin päätökseni ja linjaukseni tehnyt; en myy koiria ns. virkakäyttöön ! Siihen on syynsä.  En kuitenkaan tule kasvattamaan koskaan, ns. kotikoiria vaan kaikien pentueiden taustalla tulee olla koiria, joilla on ominaisuuksia mm. suojelutyöskentelyyn. Kaikesta yli menee kuitenkin terveysvaatimukset. Haluan kasvattaa sosiaalisia käyttölinjaisia malinoiseja  monipuoliseen harrastamiseen. Varmasti kaikista löytyy viettiä ja ominaisuuksia niin PK-lajiehin kuin muihinkin koiraurheilun muotoihin.

No, nyt etäännyin aloituksesta…..  Siis asia olis se, että Harulle on suunnitelmissa D-pentue ensi kesäksi. Jos / kun kiinnostut niin tiedoksi vain, että kotona on siis Harun Iskä ja tytärkin. Muuta sukua  kotoota löytyy Harun isän sisko Hilu (Suomen Mestari -16 ja moninkertainen FMBB joukkue maailmanmestari) ja Harun velipoikakin ” Peto”.  Syksyn ja alkutalven kierrämme lähinnä etelä-Suomen agikisoja. Siellä näitä koiria näkyy. Tule nykäisemään hihasta jos haluat lisätietoa koirista, tulevasta pentueesta tai jos vaan malinois kiinnostaa.

Frodo Cup 2017 järjestettiin viikolla 36 Riihimäen agility ry:n hallilla.  Kiireinen viikko, sillä maanantaina oli 2 rataa ykkösluokan koirille, tiistaina sama mutta kakkosluokan koirille, keskiviikkona kisat maksi kolmosille ja torstaina kolmos medeille ja perjantaina kolmosluokan mineille. Lauantaina oli sitten kaikille tasoluokille kaksi rataa (agi ja hyppyrata) sekä kaikille finaaliin päässeille finaali eli Gambler rata.

Kiireinen viikko tosiaan, sillä kilpailin itse maanantaina ensimmäistä kertaa Harun kanssa. Hieman jännitti mutta kotikisoissa on hyvä aloittaa. Ja millainen aloitus meillä olikaan ! Heti nollaradalla voitto ! Toisella radallakin tuli vain 5 virhettä, koska Haru meni innoissaan ja hieman ratahenkilöstä kiinnostuneena ohi putkesta eli siitä kielto. Muuten rata oli huippuhieno sekin. Tässä Harun tulokset joilla päästiin siis palkinnoille ja saatiin se finaalipaikka lauantaille.

Tässä ollaan posettamassa palkintojen jaon jälkeen, Haru & Mä

Tiistaina oli sitten Anun vuoro juosta Harun tytön eli Cänä ja  veljen eli Pedon kanssa. Radat oli aika vaikeat ja ei kauheesti nollia tullut. Anullakin meni ensimmäinen rata molempien koirien kanssa ihan pieleen. Ehkä siitä sisuuntuneena Anu sitten otti tiukemman ohjauksen ja sai sekä Cänällä että Pedolla tosi onnistuneet suoritukset. Tästä tallentui jopa videomateriaalia.

Ensin Anu ja Peto ja hieno vitosen rata ! Pedon kasvattajan kannustukset kuuluu hyvin.

Ja sitten sama rata nuorella Cänällä. Ikävästi A:n jälkeiseltä hypyltä kieltovirhe ja siitä 5 virhepistettä.

Näillä suorituksilla Anu pääsi kuitenkin molempien kanssa palkintopallille ja sai molemmille finaalipaikat !

Keskiviikkona oli sitten maksikolmosten kisailta. Mä ilmoitin siihen Hilun ja ohjaajaksi itseni. Ikinä, siis en ikinä missään, en edes epävirallisissa kisoissa ole ohjannut Hilua. Sehän on aina ollut Kimin oma aksatykki. Hilu kuitenkin on nyt asunut jo pitkän aikaa kotona ja jäähdyttelee mahtavaa uraansa. Hilu tarvitsee aktiviteettia joten ilman tulostoiveita lähdettiin kisaamaan. Kyllä mua jännitti siellä kaikkien ”oikeiden” agilitaajien keskellä. Ekalta radalta saimme kuin saimmekin nollatuloksen ! No, hidas ratahan se oli, sijoitus oli vasta 9. mutta se johtui varmasti mun hassuista ohjausvalinnoista. Sijoituksesta viis, me tehtiin NOLLARATA !!!  Toisella radalla tuli sitten mulle pari ohjausvirhettä ja siitä ropisi virhepisteitä joten ei menestystä siitä.

Hilu The agitykki, Suomen mestari vuosimallia 2016

Torstai ja perjantai menikin Rimahallilla talkoillessa. Lauantaina kisasin taas Harulla, Pedolla ja Hilulla mutta ei mitään menestystä. Olin niin väsynyt että en vaan jaksanut keskittyä yhtään. Gambleriin tuli sitten Anu juoksemaan Cänän ja Pedon kanssa, koska finaalit olivat koirakko kohtaisia. Mä yritin onnistumista Harun kanssa mutta Gambler osio meni nollille ja muutenkin ohjauskuviot ei onnistunut. Pedon ja Anun suoritus tallentui videolle, joten se vielä tässä

Tehotytöt ohjaajineen ovat jälleen olleet ahkeria. Tällä kertaa laji oli rally TOKO ja tapahtuma Etelä-Hämeen piirinmestaruuskisat 9.9. Hämeenlinnassa. Cruella eli Leia kisaa jo avoimessa luokassa Marin kanssa. Aina ei terävä ja vilkas Leia jaksa keskittyä mutta nyt oli koiralla kaikki ”palikat” kohdallaan. Hyvä tasapainoinen suoritus, hienot pisteet 99 / 100 ja sijoitus luokassaan toiseksi. Upeaa !!

Neri eli Clarissa aloitti piirinmestiksissä rallyuransa yhdessä Jonnan kanssa. Hienosti oli Neri jaksanut keskittyä, tuomarin kommentteina mm. ”hyvä kehon hallinta” ja ”kaunis seuraaminen”. Neri vaan on niin herttainen pakkaus. Onnea taas Jonna ja Neri !!

On nää C pennut vaan niin mainioita.

Tänään kisattiin Etelä-Hämeen piirinmestaruuksista TOKOssa. Jusards Clarissa eli Neri lähti edustamaan JANKKia, kisaluokkana AVO.  Hieman oli nuorella malinöösillä ollut keskittymisvaikeuksia. Näitä sosiaalisia rakkauspakkauksia kun kiinnostaa kaikki ihanat ihmiset. Jonna kuitenkin taitavana ohjaajana sai paketin pidettyä kasassa ja kyllähän ne uudet AVOn liikkeet melko hienosti tuli suoritettua.  Lopputulos hieno ykköstulos, luokkavoitta ja joukkueenakin piirinmestis hopeaa.

Kiitos Jonna ja Neri !  Olette huippupari ja olen teistä taas niin kovin ylpeä.