Tänään oli sovittu tuttujen kaa treffit järven jäälle. Ja mitäs muutakaan kun kikkailua tiedossa. Ne, ketkä ei tiedä mistä toi kikkailu tulee, tässä pari linkkiä !
http://www.kainpo.com/tuotteet/kickspark-potkukelkat
https://www.youtube.com/watch?v=zP6azhO6oE4
Toi koirakelkkailu tai mitä se nyt onkaan on vaan niin siistiä menoa ! Ja heti ei tietenkään tarvii ostaa kallista kelkkaa, se ihan perinteinen potkurikin käy, ainakin alkuun 😉 Kun vauhti ja into kasvaa niin sit suosittelen tuota ihan oikeaa Kikkaria.
Mutta joo, tänään käytiin järven jäällä kikkailemassa. Mukana oli kaverit dobbereitten kanssa. Mä lähdin ensiksi Ollin kanssa Herolle jänikseksi ja hyvin meni vaikka oli tosi nahkee lumi ja paljon lunta. Sinne vaan pikku lenkki, kelkka ympäri ja takas. Parasta baanaa oli moottorikelkan jättämä ”latu”. Olli väsähti aika nopsaan, mutta tsemppas taa autolle päin eli kirittämällä löytyy vielä vähän voimia 🙂
Sitten vaihdettiin koiria. Mä otin Tikun (eka kertaa tänä talvena kelkan eteen) ja Niina otti Milan. Tiku lahti hemmetin hyvin ja mentiin lujaa, Mila ei oikein lähteny perään joten pian pysäytin Tikun. Siinä tovi mietittiin ja Niina lähti Milan kaa takas ja mä jatkoi Tikun kaa vielä eteenpäin.Tiku lähti taas tosi hyvin ja siististi ! Hetki mentiin, pysäys ja kelkka ympäri. Takasin päin Tiku veti vähän laiskemmin mutta käskytin se vetämään ja hyvin se vastas! Ohitti hienosti Samin, Niinan ja Milan ja veti mut melkein autolle asti 😛 Tiku on PRO !!
Sit lähdin kotiin vaihtamaan koirat. Otin Hilun ja Pedon. Ja takas jäälle. Otin molemmat mukaani, ajattelin että juoksevat sovussa kelkan edessä, Hilu opetaa Pedon ja siinä se on. No, sehän ei nyt mennyt ihan noin !! Ensin Hilu tuli pois huskyvaljaista. Sitten ne kähisi siinä hetken. Sitten puin Hilulle valjaat ja sain sen lähtemään vetoon niin Peto kaatui kelkan eteen. Siitten taas siinä kähistiin hetki. Lopulta päästin Hilun kokonaan irti ja innostin Pedon lähtemään Hilun perään. Se toimikin – hetken ! Hilu lähti ”ladulta” sivuun ja sinnehän Petokin poukkas….. Noo, saatiin kuitenkin semonen parin kilsan lenkki tehtyä ja ajoittain Peto veti tosi hyvin kelkkaa. Se vaan tarvii jonkun jäniksen. No. onkse ihmekään, koira joka on ekaa kertaa kelkan edessä ei voi todellakaan tajuta mistä on kyse !! Mut joo, mä tykkäsin <3 siitä saa aikamoisen pelin vielä kun sillä on tuota massaakin varmaan lähemmäs neljäkymmentä kiloa :-P
Loppu hyvin kaikki hyvin ! Nyt kotona on kovin hiljaista – vetokoirat nukkuu umpi unta ! Ja mullakin tuntuu kropassa että jotain on tullu tehtyä. Se vaan on parasta talviurheilua mitä mä tiedän 😀