Mondioring-kilpailuissa tuomari kehittää yllätyksellisiä skenaarioita koiran ja ohjaajan kuormittamiseksi. Koiraa testataan vaihtelevuudella ja ulkoisilla häiriötekijöillä.

Maalimiestyöskentely vaikeutuu asteittain luokasta toiseen siirryttäessä, ja varsinkin ylimmässä luokassa koiraan kohdistuu paljon painetta sekä ympäristöärsykkeiden että maalimiehen osalta. Koiran täytyy olla viettikestävä, ”nollatilassa” suoritusten välissä ja jälleen täydessä vauhdissa, kun käsky käy tai kun tilanne vaatii.

Mondioring-ohjelma koostuu muiden ring-lajien tapaan kolmesta osiosta: 1. tottelevaisuus, 2. hypyt ja 3. suojelu. Osioihin sisältyvien harjoitusten järjestys arvotaan arvalla kokeen alussa ja se on sama kaikille kilpailijoille. ”

Lajista lisää www.mondioring.fi

Lajia on vaikea selittää mutta ehkä videot kertovat paremmin, mitä koiran tulee osata. Tässä video ykkösluokan suorituksesta.

Tässä vielä vertailuksi kolmosluokan suoritus joka tässä kestää melken 30 min.  Lajista on vaikea ymmärtää mikä on hyvä suoritus jos ei ole tutustunut hyvin sääntöihin ja liikeohjeisiin.

No tuossa pientä johdantoa tähän mondioring lajiin. Mikä sitten nyt sai kiinnostumaan lajista niin, että piti päästä sitä koittamaan ? Sitä minulta on udeltu ja kyselty oikein urakalla. Onhan se kiva, että ihmisiä kiinnostaa mitä me puuhaillaan 🙂

Tässä ei ollut takana mitään kummallista, IPO ryhmässä ollaan treenattu koko ajan, tosin aika epäsäännöllisesti kun on kaikkea muutakin. Itse olen ollut sairaslomalla ja selkä on temppuillut niin, että ei olla oltu treenikunnossa. Tavoitteet tälle syksyllä oli, että Tikun kanssa startataan vielä IPO Rotumestiksissä mutta pikkuhiljaa havaitsin että haaveeksi se taitaa jäädä tänäkin vuonna. Alunperinkin oli tarkoitus, että ensi vuonna Tiku jää eläkekoiraksi eikä sitä enää treenata IPOn. Ikää on jo 7 vuotta ja vaikka koira onkin terve, on IPO ehkä liian rakka laji. Tokossa toki voidaan kisata vielä pitkään. No, nyt tuli tämä montsu mahdollisuus ja pienen testin jälkeen huomattiin, että Tikuhan osaa tokokokeiden kautta aika paljon noita ykkösen liikkeitä. Hallussa on ruuasta kieltäytyminen, tunnistusnouto, asennot ja kun koira vielä vanhana ipokoirana oppi heti puremaan jalkaan niin innostus uuteen ”eläke”lajiin oli siinä. Jos joskus päästään starttaamaan ykkösluokassa niin siinä on tavoitetta kerrakseen.

Mikäs on sitten Cänän ja Pedon eli nuorisojaoston osuus…… ?? No, jo pitkään on harmittanut kun ei vaan ole niitä jälkipeltoja 🙁  Tää Kärkölä tuntuu muutenkin olevan tosi koirakielteinen paikka.  Tänä vuonna ollaan käyty jäljellä YHDEN KERRAN !!! Jokainen joka iposta mitään tietää ja on rehellinen niin voi allekirjoittaa sen, että ilman jälkiharjoittelua ei voi IPOssa pärjätä !  Lisäksi se tottis. Peto on tänä kesänä näyttänyt, että sitä ei tottisliikkeet kauheasti kiinnosta. Konflikteja on ollut ja tulee varmasti jatkossakin olemaan. Peto on semmonen jäyhä oman tiensä kulkija. Lisäksi se täyttää kohta neljä vuotta, IPO 1 on suoritettu mutta kakkosen kisoihin ei ole menemistä. Eikä se minua haittaa, mutta miksi treenata lajia jossa kisoihn pääsystä ei ole takeita eikä harjoitusmaastoja ole lainkaan ?

Cänä taas on sellainen puhdas paperi vielä. Purra se kyllä osaa mutta on muuten kovin pehmeä. Itse olen sitä mieltä, että en ole niin taitava että saisin sille tottista tai jälkeä koulutetta. Jäljen ja tottiksen alkeet olisi pitänyt jo opettaa …. Omaa laiskuutta taas, että koira ei osaa mitään. Cänä pääsi kokeilemaan montsua ja kovinhan tuo tykkäsi purra. Päätös Cänä osalta oli se, että sitä ei pureteta tänä vuonna, meni pikkulikka niin tiloihin, että pistettiin se kasvamaan ja odottelemaan aikoja parempia eikä lajia siis ole lyöty lukkoon. Voi olla hyvinkin että Cänästä tulee vain ja ainostaan agilitykoira.

Että tämmöstä tässä on puuhailtu.  Ekoista suojelu/IPO kisoista tulee meikäläisellä lokakuussa 25 vuotta täyteen…. Koiraharrastusta ensi vuonna 30 vuotta, siitä suurin osa IPOa. Mielessä on käynyt että lopetan koko koiraharrastuksen koska mielenkiintoa ei enää ole samalla tavalla kuin vuosia aiemmin. Se nyt kai on ymmärrettävääkin kun on tässä pyörinyt mukana jo vuosikymmeniä. Nyt Tikun kanssa kokeillaan vielä tuota montsua, koiralla kun on siihen hyvät pohjat ja lahjoja. Muuten on tulevaisuus vielä aivan auki…….. Tässä  Tikun tyylinäytettä. Ihanat kuvat Jasminen Linström; Kiitos Jasmine!