Kuten kotisivuista voi laskea niin meillähän on nyt seitsemän koiraa 🙂 Koirat ei oo mitään pikkukoiria ja vaativat aika paljon tilaa / ulkoilua.  Koirien lisääntyessä ollaan me myös lisätty tarha / ulkoilutiloja. Viimeisin projekti oli viikolla 15. Silloin teimme hieman uudelleen järjestelyjä. Topi vainaalle tehty katettu tarha otettiin jälleen käyttöön kun sen ja elementtitarhan välistä poistettiin väliseinä. Näin tarhasta tuli puolta isompi ja siellä ollut sähkölämmitteinen koirankoppikin on koirien käytössä. Koppiin ne vaan eivät mene joten kallis ja hieno koppi on turhan panttina.

Kahden jo ennestään paikalla olleen elementtitarhan perään kokosimme sitten uuden 4mx4m kokoisen tarhan. Paljon on tullut kyselyä siitä , että minkä korkuisia nuo elementtitarhat ovat. No, tarhojen korkeus hieman vaihtelee 170 cm – 200 cm välillä. Hyvin on noissa tarhoissa koirat pysyneet vaikka myönnettävä on että kyllä ne niistä yli pääsisivät jos oikein tosissaan haluaisivat. Meillä koirat siis eivät asu tarhoissa, ovat niissä lähinnä päiväsaikaan mutamia tunteja.

Nyt tarhoja on käytössä kolme. Niihin voi laittaa kesällä pari koiraa per tarha jos tarvitsee. Etupiha on myös aidattu ja siinä onkin nyt melkoisen iso ulkoilupiha koirille. Etupihalla voi oleilla koirien kanssa kesällä; siinä voi hyvin viettää rekkujen kanssa aikaa istuskellen.

Vaikka tarhat eivät ihan pienimmästä päästä olekaan niin ei ne riitä tyydyttämään koirien liikunnan tarvetta. Joka päivä on lauma vietävä pellolle tai metsään juoksemaan ja päästelemään höyryjä. No, vanhukset ei enää niin liikunnallisia ole joten niille riittää sekin että saavat makoilla auringossa tarhoissaan.  Vielä pitäisi kesällä aidata ns. alapiha. Siellä sitten voisi juoksuttaakin koiria eikä tarvitsisi aina lähteä  metsään juoksemaan. Katotaan saadaanko projekti jo tänä kesänä valmiiksi 🙂

Tässä kuva tarha-alueesta. Siinä on kaksi 4mx4m tarhaa sekä yksi hieman isompi tarha. Vaikka itse sanonkin niin väittäisin että koirilla on suht hyvät oltavat !

Loma on pidetty ja se ei todellakaan sujunut ihan suunnitellusti. Omat koirat jäi melkein treenaamatta 🙁  No, täytyy yrittää huhtikuussa lisätä omien treenaamista. Jospa sitä pääsis poikien kanssa joskus jälkipellollekin…..  Loman kaksi viimeistä päivää meni Riman aksakisoissa talkoillessa. Mun piti ilmoittaa Aikku niihin ykkösten kisoihin mutta kisakynnys oli vielä liian korkea 🙂  Sitten kun ratahenkilönä näki miten helppoja radat oli niin kadutti. Kisojen jälkeen piti hakea Aikku kotoota ja mennä kokeilemaan miten se ykkösten hyppäri olisi sujunut. Ja sujuihan se, kolme kertaa tehtiin se nollana läpi. Se antoi hieman uskoa että kyllä mekin joskus vielä lähdetään kokeilemaan ihan kisaratoja oikeastikin…. Kun innostuin niin kokeilin Ollin kanssakin. Olli on toki hieman haastavampi koira kuin Aikku, koska Ollin hyppytekniikka ei oo niin hyvää ja Olli on aika ”kuuma” koira radalla ja vaatisi tosi rauhallista ohjausta. No, ei se silti Olliltakaan niin huonosti mennyt 😉 Ja Vesa oli mukana ottamassa meidän yritykset ihan videolle joten todistusaineistoa löytyy. Hirveetä katsoa omaa menoa, mutta näillä eväillä mennään !!

Talviloma on kohta pidetty ja niin kiire on ollut että ei oikein mitään ole ehtinyt kunnolla tekemään ! EI ole treenilöity niin paljoa kuin olisin halunnut ja muutenkin kaikki tuntuu menneen vähän hosumiseksi. Nyt on kuitenkin kaikki kalenterissa olleet merkinnät hoidettu ja voi alkaa keskittyä taas omiin touhuihin ja koiriin. Eka leiriviikonloppu oli ja meni; ei siitä enää sen enempää. Sitten olikin seuraava luvattu juttu eli SPKL:n koulutusohjaaja kurssin vetäminen Hämeenlinnassa. Kurssille tuli aika vähän osallistujia joten saatiin onneksi kutistettua kurssi vain päivään. Toki sitten opiskeltiinkin aihetta monta tuntia ja perusteellisesti 🙂  Näin pääsinkin sunnuntaina vielä osallistumaan SBPKY:n johtokunnan kokoukseen ja ehdin istua vielä kevät kokouksenkin. Loistavaa aikataulutusta !

Koska Olli nyt on astutettu ja sillä vielä juoksut vähän päällä peruin osallistumiseni 7.4. olevaan TOKO kokeeseen 🙁 Harmittaa mutta eipä näille voi mitään !! Tärkeämpää olisi saada pentusia kuin hienoja tuloksia – ja ehditäänhän me kesällä sitten tokoillakin 😛  Niin, Pauli ja Olli touhuili ja nyt jäädään jännäämään tuleeko pentuja vai ei …..

Kevät on jo pitkällä, vaikka ei uskoisi kun nyt katsoo ikkunasta. Kärkölässä nimittäin on kylmää, harmaata ja taivaalta tulee lumihiutaleita.  Kohta pitäisi alkaa tiukka treenikuukausi sillä toukokuun FMBB kisat tulevat nopeammin kuin uskoisikaan……

Mulla siis on ns. talviloma tai mikä lie. Ruhtinaalliset kaks viikkoo lomaa; paitsi että ei ihan lomalta tunnu ! Ollilla on nuo juoksut ja kolme urosta talossa on ihan sekaisin. Öisin ne vinkuu ja piippaa eikä päivät juuri eroa yöstä, no silloin yleensä käydään jossain joten osa rekuista on poissa kotioloista. Pauli yrittää kovasti astua mutta Ollipa (tavoilleen uskollisesti) ei ole samaa mieltä asiasta 🙂 Saa nähdä saadaanko tässä mitään pentuja aikaiseksi :-/  Ei tietenkään kun nyt tälle yhdistelmälle olisi jopa ottajia ja vieläpä niille ei niin halutuille narttupennuille 😉  No mun elämä ei oo näistä pennuista kiinni joten ihan luomuna mennään – eli pentuja tulee JOS on tullakseen !!

Tänään oli kiva päivä, aurinko houkutteli mut ja lauman agilityhallille treenilöimään. Hilu teki tapojensa mukaan huonollakin ohjauksella nollarataa <3 ja Aikkukin taipui samaan rataan. Vain kepeillä tuli virheitä mutta niihin vaaditaankin vielä paljon varmuutta ja treeniä. Muuten Aikku siis meni oikeinkin hienosti ! Myös Peto aksaili, sille tein agikoutsimme Pian ohjeiden mukaan ensin lyhyttä hyppyä matalalla esteellä. Se meni hyvin. Sitten teimme helppoa ja suoraviivaista rataa, Peto ei oikein vielä taivu menoon jos pitää tehdä hyppyjä kaaressa tai tulla tiukkoihin ohjauksiin. No, ei sen vielä pidä osataan kun aksa”treeni”kerrat lasketaan kahden käden sormilla. 😛 Mutta pakko oli sitten myös vähän ahnehtia, kuten tapoihini kuuluu 🙂 Peto on tehnyt ehkä kymmenen kertaa keppejä ns. 2×2 tyylillä ja sitäkin vain yhdellä keppivälillä. Kaks kertaa olen pojan pistänyt tekemään neljää vinokeppiä ja ne on onnistunut. Eli ihan hyvin voi kokeilla vinokeppejä x 8 !! Ja mehän kokeiltiin. Peto hiffas jutun hyvin ja vauhtiakin oli kun kävelin kepeillä mukana. Tässä videotodiste että osaa se, hidas suoritus koska enhän mä osaa kuvata ja kävellä yht aikaa ja siksi Peto ei etene… Mutta ihan hyvältä ekalta kerralta toi mun silmään näyttää 😛

Sitten vietiin muu lauma kotiin jä lähdettiin tutulle eläinlääkärille hakemaan Pedolle rokotukset. Koska Peto sai ekassa kodissaan ensimmäisestä rokotuksestaan todella pahat oireet en halunnut että Pedolle annetaan Nobivac rokotetta. Siitäkin huolimatta että Peto on jo ISO poika. Kävimme lääkärissä vaa’assa ja se näytti edelleen 35 kiloa 🙂 Kaveri on vuosi ja neljä kuukautta ja painaa jo noin paljon. Massahan siltä vielä täysin puuttuu. Siitä ehkä tulee melkoinen Uroo sitten kun on kolmevuotias…. Niin, mitä oireita Peto sai tuosta Nobivacista. No, silloin nelikuisena kun Peto tuolla aineella rokotettiin niin siitä nousi yli 40  asteen kuume ja koirasta lähti veto pois. Tulehdusarvot olivat koholla ja koira oli niin heikko että joutui eläinlääkäriin ja tiputukseen. Oireita hoidettiin antibiooteilla ja kortisonilla ja niillä Peto saatiin viriämään henkiin…. Tätä riskiä en nyt missään nimessä halunnut ottaa vaan halusimme  rokotteeksi Duramunen. Ja sitä sitten metsästimme kunnes löytyi klinikka Lopelta mistä sitä sai. Siispä ajoimme sinne !! Rokotukset saatiin eikä hintakaan päätä huimannut. Aikaa tuhraantui toki mutta tulipa luotua asiakastili tuollekin klinikalle. Nyt meillä on noin 100 kilometrin säteellä aika monelle klinikalle asiakastili 😀  Ja tässä vielä kuvatodiste että nyt on pikkumiäs rokotettu kolmeksi vuodeksi etiäpäin.

Jeps, tästä se treenaaminen taas todenteolla alkaa. Viikonloppuna olin koutsailemassa jättiläisiä eli bernhardilaisia ja landseereja ja olipa siellä yksi ihana malinoisineitikin treeniporukassa.  Kaks päivää touhuiltiin ja paljon saatiin aikaan. Se on virkistävää tutustua uusiin ihmisiin ja varsinkin erilaisiin, uusiin koirarotuihin. Hyviä yksilöitä oli möhköfanteissa ja se niiden koko teki jälleen vaikutuksen. Toivon että treenattavat saivat jotain irti koulutuksesta; varsinkin kun koulutettaviin ei ihan yks yhteen sopinut nämä perinteisen pakote / palkka systeemit.  Samalla siinä sai omat koiratkin pari treeniä.

Kotona on viikonlopun ajan ollut varsin rasittavaa; Ollilla on juoksut ja urokset on sekaisin kuin seinäkellot :-/  Piip piip ja viik viik ihan koko ajan. Tekisi mieli viedä pojat autoon rauhoittumaan mutta eihän niitä nyt sinne raaski viedä. Me yritellään täällä saada astutusta aikaiseksi – nähtäväksi jää  onnistuuko…. Paulista se ei ainakaan jää kiinni, se pappa laittaa kyllä parhaansa peliin – siis tässäkin askareessa 🙂  No, pari päivää vielä ja sitten pitäisi helpottaa näiden juoksujen suhteenkin. Nyt vaan pitää kestää !!

Tänään 17.3 huomattiin että Pauli  käyttäytyy siten kuin talossa olisi jollain nartulla juoksut. Selvishän se sitten…. Olli aloitti juoksunsa 🙂  Astutus on sitten siinä parin viikon sisään; parhaat päivät EI mene ohi kun talossa on kolme urosta joista kaksi on jo narttuja astunut. Pentuvarauksia saa siis laittaa tulemaan jos mielii pentua VALIOvanhemmista 😉 joilla myös jälkeläisnäyttöä löytyy. Nartullakin siis on muutakin näyttöä kuin BH ja uroksellakin komia tittelirivistö 😛  Tiedustelut mieluiten sähköpostilla pehkonen.s@gmail.com

Tässä tänään otettu pose kuva pentueen emästä Ollista !

Kun Ollin takapuoli on nyt alkanut kiinnostaa pikkuisen jo Pauliakin niin se tarkoittaa sitä että juoksut tulevat tässä piakkoin. Toivon että ne tulisivat vasta huhtikuussa mutta Olli on Olli ja se tekee just niinkuin sitä huvittaa 🙂 Käyttöbelgi.infon pentulistalla on paljon ollut pentueita ja paljon on vielä tulollaan. Aika moni pentue on vain, syystä tai toisesta,  jäänyt suhteellisen pieneksi. Johtuisiko tästä vai mistä, mutta nyt on alkanut tulla sähköpostiin paljon kyselyitä tulevasta C-pentueesta. Itse jo ajattelin että ei, ei me enää pentuja teetetä kun se ei ole meille mikään ansaintakeino tai muutenkaan mikään itseisarvo.  Toisaalta jos Ollia ei nyt käytetä niin sitten se saattaisi myöhemmin harmittaa… No, kaikki selviää sitten aikanaan !

Tätä eipäs juupas mietintää on näköjään muillakin kasvattajilla, varsinkin kun kasvatus on pienimuotoista ja pentueita tulee harvakseen.  Iida Vakkuri kirjoittaa Blogissaan mm. seuraavaa:

” Tarkoitan sitä kasvattajan kohtaamaan painetta, jonka tämä kohtaa jokaisen tuottamansa yhdistelmän myötä. Painetta jonka usein ulkopuoliset tahot yleensä vähiten pennunottajat tai vilpittömästi yhdistelmästä kiinnostuneet ihmiset asettavat. Kasvattajan sosiaalinen vastuu pentueestaan ulottuu kaikille tasoille kuten siihen jos yhdistelmän terveys tai sosiaalinen käyttäytyminen ei asetu sille asetettuihin tavoitteisiin. Kasvattajan sosiaalinen vastuu on myös osaamista jossa tämä luo parhaita mahdollisia koira-ohjaaja pareja, tunnistaen kaikkien ihmistyyppien tempparementit ja koiran luku kyvykkyydet sekä tarjoaa näille parhaan mahdollisen tuen kaikkina aikoina. Samaan aikaan kasvattaja juoksee itse kisakentillä esittäen toinen toistaan edustavampia ja laadukkaampia kennelinsä tuotoksia, kuvaa, filmaa, päivittää nettiä ja kehuu kaikkia kilvan fb:ssä ja muualla somessa. Sosiaalinen vastuu ulottuu luonnollisesti myös tasolle jos koira puree naapurin lasta niin yleisöstä on helppo todeta, että sen niistä linjoista tulee juuri tuollaisia… Koiran kasvattamisella tai hallinnalla on siinä kohtaa yleisön mielestä yllättävän vähän merkitystä – valitettavasti.  Enää ei riitä, että pennuille tarjotaan virikkeellinen kotiympäristö ja reipas määrä vieraita ihmisiä ja koiria sosiaalistamisen pohjaksi vaan niiden odotetaan olevan maailmaan syleilevän avoimia, täydellisen keskittymiskyvyn omaavia kaikkien lajien sääntökirjat suussa syntyneitä viettipakkauksia, jotka taipuvat tahtoon kun asia esitellään kerran. ” 

Minä niin ymmärrän Iidan ajatuksia ja komppaan täysin ! Iida on, kuten minäkin, kasvattaja jolta tulee pentueita harvakseltaan ja silloinkin yleensä vain tarpeeseen.  Kaikki tuo työ ja tuska, jota pentujen myyminen ja hyvien kotien löytäminen vaatii on rankkaa. Ja varsinkin silloin kun kaikesta työmäärästä huolimatta tulee takapakkia ja koira palautuu kasvattajalle tai lopetetaan tms. Silloin helposti sanoo että ei ikinä enää !! Ihmisen mieli on kuitenkin armollinen ja vastoinkäymiset unohtuvat.  Itselleni koirat eivät ole VAIN koiria, niillä on paljon suurempi merkitys elämässäni. Niin myös pennuilla jotka kennelnimeni alaisuuteen syntyvät.

Tulevan pentueen toteutuminen on siis paljolti kiinni siitä, millaisia koteja / kiinnostuneita pennun ostajia löytyy. Elämme mielenkiintoisia aikoja 😉

12. 3. pidettiin Riihimäen Agility ry:n vuosikokous.  Rima on vain agilityyn keskittyvä melkoisen tasokas koiraseura Riihimäellä. Menestyksekkäitä koiria on useita menestynein ehkä Jari Suomalaisen kuuluisa Frodo.  Hyviä maksi kolmosissa kisaavia koirakota lienee jotain parikymmentä joten kisa Riman parhaan tittelistä on joka kokoluokassa aika tiukkaa.

Yllätys olikin vuosikokouksessa melkoinen kun huomasin että Hilu on kuin onkin vuoden 2013 RimAn PARAS maksi koirakko !! Ei oo totta !!  Ihan mahtavaa 🙂 Hilulla on ollut aika hieno kausi menossa agilityssä….. Saas nähdä jatkuuko meno yhtä hyvänä vai onko laskusuuntausta nähtävissä. Näillä treenimäärillä (lue ei juurikaan tavoitteellista tai säännöllistä treeniä) on Hilun tulokset todella huikeita.  Pian on käsillä jo FMBB kisat ja taas lähdetään ilman odotuksia arvokisoihin. Kaikki mitä tulee otetaan nöyränä vastaan eikä Hilulta voi juuri ihmeitä vaatia; silti se tekee aina parhaansa !!  Hilmu <3

Piiiitkästä aikaa Hilu pääsi Kimin kanssa kisaamaan. Kotihalli, naistenpäivä ja kolme kisaa maksi kolmosille.

Rima jakoi ilmoittautumisessa ruusuja

Tuloksiahan ei enää tarvii hikipäässä huhkia mutta kisarutiinia haettiin. Teemana oli, miten Hilu pärjää Kimin kanssa kun Mamma ei olekaan mukana 🙂 Mä nimittäin jännitin kisoja Hyvinkäällä PK-tuomareiden täydennyskoulutuspäivässä. Rankan päivästä teki se, että oltiin taas oltu yötä myöten reissussa, minä yön töissä ja Hilu hoidossa. Aamulla vein Hilun hallille ja lähdin itse Hyvinkäälle.  Toisaalta, ollaanhan me tähän totuttu 😉

No, Kim onneksi laittoi heti eka radan jälkeen tuloksia. Hyvin kisat lähti käyntiin. Hilu vetäs nopean nollaradan eikä siinä kaikki vaan se oli AINOA nolla radalta ! Siis nollavoitto agiradalta ainoana 47 koirakosta 😛  Hyvä Hilma !

Tokan radan pääsinkin sitten jo näkemään, tosin piti piilotella Hilulta kun treenin aihe oli kisaaminen ilman mua. Kim totesi, että Hilu on hidas kun mä en oo paikalla mutta myös paljon tasapainoisempi 🙂 Toka rata oli ihan OK menoa, ikävä kyllä puomin alastulolta tuomari näytti vitosta. Kim sanoi että oli Hilu ottanut kontakti oikealla etujalalla mutta kun tuomari oli takaviistossa vasemmalla puolella puomia niin ei ehkä ihan nähnyt sitten sitä kontaktia. Ihan sama, mä olen tyytyväinen että Hilu ei sieltä hypätä roiskaissut vaan teki sen kontaktin.  Nopeutta oli ihan kivasti. Tulos siis vitonen ja sijoituksena 4. sija.

Viimeseltä radalta tuli sitten inhottava hylly  ! Nopea suoritus se oli, laskettiin että olisi ollut radan nopein aika jos ei olisi sitä virhettä tullut. Ihan pieni ohjaajan  jalan ”nytkähdys” sinne putkeen päin ja sinnehän se sitten lipsahti. Radan jälkeen juttelin muutamien kisaajien kanssa ja totesimme että ehkä se kepeille lähetys olisi ollut paras ottaa toisesta suunnasta. Siinä kun ohjaajalla aikaa oli asettua vaikka miten. Eli siis paras ois ollut mennä ottamaan vastaan koiraa sieltä putkelta ja siitä heittää sinne kepeille…. Näin olisi blokkautunut se putken pää pois. Tiedä sitten oisko ollut parempi.  No, tämä suoritus tallentui jo videollekin joten olkaapa hyvä 🙂

Tajusin tänään että on taas taidettu tehdä jotensakin historiaa !! Samasta pentueesta ja saman omistajan kaksi koiraa (Jusard´s Beauregard ja Burlesque ) osallistumassa FMBB kisoihin !! Eikä siinä tietenkään kaikki kun kyse on MUN koirista 😛  Luettelossa on varakoirakkona myös edellisten kahden äiti, Tulikuuma Oljenkorsi.

Osimoilleen niin että samalta omistajalta ja saman ihmisen kouluttamia koiria samoissa FMBB kisoissa kolme kappaletta osallistujalistassa ! Aika huikeeta 😀  Kysymys kuuluu, onko koirat vaan niin pirun hyviä vai  mä vaan niin sairaan hyvä kouluttaja vai  yhtälö vaan niin hyvä että  se tekee hyvää tulosta ….

No niin tai näin niin aika makeeta ! Toivotaan että tulosta myös tulisi sieltä FMBB kisoista. Viime vuonna meillä Ollin kanssa oli niin huonoa tuuria että ei mitään. Jo heti saapumispäivänä meni etutassusta antura halki ja sitten kisapäivinä tuli 30 asteen kuumuudessa kaksi lämpöhalvausta !! Eipä siinä voi koiralta paljoa tulosta odottaa; silti Olli teki kisaliikkeet molempina kisapäivinä <3 Sillä on työmtivaatio kohillaan; kuten jälkeläisilläänkin !!