Aihearkisto: Yleinen

Päivitystä piiiiitkästä aikaa

No niin, hetki on vierähtänyt sitten viime päivityksen, mutta se ei todellakaan tarkoita etteikö kaikenlaista olisi ehtinyt tapahtua. Yksi syy siihen ettei päivityksiä ole ehtinyt juuri kirjoitella on kuvassa.

Eli sain opiskelut vihdoista viimein päätökseen 🙂  YAMK opinnot veivät kaiken vapaa-ajan keväällä. Koiraharrastuksetkin hieman pääsivät kärsimään eikä olla ehditty juuri mitään treenailemaan.

Huhtikuussa kuitenkin otin viikon lomaa ja ajelin yhdessä Hilun kanssa Saksaan, jossa järjestettiin belgianpaimenkoirien MM kisat. Hilu oli Suomen agijoukkueessa. Joukkue maailmanmestaruus tuli jo kolmannen kerran. Hilu oli lopulta myös Suomen paras agikoirakko, sijoitus taisi olla 8. Haikeat oli fiilikset sillä Hilu jää pikkuhiljaa eläkkeellä näistä isoista arvokisoista. Toivotaan kuitenkin että Hilulla terveyttä riittää ja se pääsee hyppelemään vielä normikisoihin.

Kuvassa alla kolme belgikasvattajaa mm mitalikoirien kanssa. Hyviä ystäviäni toki myös. Vasemmalla Mervi Huurros (Finn Noir kennel ) keskellä mä ja Hilu ja oikealla Erja Juvakka ( Eloisa kennel).

Hilu palkintopallilla

Kaksi kovaa; Kim ja Hilu !

HARU (Red Coyotes Ataentsic)

Haru muutti takaisin meille alkukeväästä 2017. Katjan laumassa tapahtui muutamia tappeluita ja Haru oli tietenkin niissä osallisena. Lopulta päädyimme siihen lopputulokseen, että Haru tulee meille ja katsotaan tilannetta. No, siinähän kävi sitten niin, että Haru sopeutui heti meidän laumaa eli tuli kuin kotiinsa eikä me haluttu enää Harua antaa pois. Niin se sitten on meille jäänyt. Vähän olen Harun kanssa agilityä treenaillut ja siitä se tykkää… Kisoja voisi pikkuhiljaa alkaa rouvalle katsella. Tässä olisi nyt hetki aikaa harrastella, koska ensi kesäksi on suunniteltu taas mammalomaa ja pieniä malinöösejä  ! Niin siis jos suunnitelmat toteutuvat kuten ollaan ajateltu. Nyt loppuvuodesta Haru on tarkoitus viedä silmäpeilaukseen niin sen osalta on sitten  kaikki OK. Urostakin on tässä jo mietitty mutta siitä ei vielä sen enempää.

Kuulumisia Leialta ja Neriltä

Niin, Leia (Cruella ) ja Neri ( Clarissa ) ovat olleet ahkeria TOKOssa.  Leia ja Mari kävivät kisaamassa jo TOKOn ALO luokasta hyvän ALO 1 koulutustunnuksen. Ja molemmat malineitoset on hyväksytty näyttökokeen perusteella Etelä-Hämeen nuorten koirien TOKO valmennusrinkiin. Siis voisiko kasvattaja enää onnellisempi olla ! Upeaa työtä ovat Mari ja Jonna tehneet; ja kiitos siitä heille 🙂

Marraskuun lopulla Leia kävi myös silmäpeilauksessa ja terveethän ne silmät olivat. Cänä ei päässyt silmätarkkiin sillä minä olin töissä. Cänä silmätarkastus jää sitten tammi-helmikuulle. Samoin luustokuvien kanssa.  Leia on tarkoitus luustokuvata nopeasti, sillä Kimillä on varmasti suunnitelmia Leian kisauran kannalta. Ja mä tietenkin haluaisin ne malinöösipennut teettää…..

Leia on kasvanut kaunottareksi

leia1-683x1024

Back On Track ja Hilu yhteistyökumppaneiksi

Ajatus Back On Trackistä ja mahdollisesta yhteistyöstä heräsi mieleeni, kun ilmat alkoivat viiletä ja se fakta, että talvi on tulossa todentui. Hilu on jo seitsemän vuotias huippu-urheilija. Perusterve koira, mutta kun ikää alkaa tulla niin ennakoiva lihashuolto ja huolenpito yleensäkin korostuu.

Jo pitkään oli mielessä, että Hilu tarvitsee BOT:n verkkoloimen. Lauman uroksilla meillä oli jo ns. greyhound loimi, mutta se oli aivan liian suuri ja jämäkkä Hilulle. BOT:n myymälähän sijaitsee Riihimäellä  ja sieltä kun hankkii tuotteet saa varmasti oikean kokoisen. Niinpä lopulta laitoin Hilun autoon, nappasin uusimman Belgilehden mukaan ja lähdin rohkeasti ehdottamaan yhteistyötä.  Belgilehti olikin sopivasti   täynnä Hilua ja Kimiä joten yhteistyötä oli hyvä ehdottaa 🙂  lehti

Myymälässä Hilu otettiin hienosti vastaan ja yhteistyölle näytettiin alustavasti vihreää valoa. Hilun päälle puettiin ihanan kevyt ja toimiva verkkoloimi. Lopuksi otettiin vielä poseerauskuvakin.

bot

BOT:n liikkeestä me sitten suunnitelmien mukaisesti mentiin Rima hallille treenaamaan agilityä.  Tehtiin siinä pieni radanpätkä. Ohjaaja hengästyi kovin, Hilu taas sai pienet liikunnat. Siinä oli hyvä testata sitten uutta verkkoloimea, että miten se pysyy päällä veryttelyssä ja tykkääkö Hilu sitä pitää päällään. Ja voi hitsi; kyllä oli mieluisa vaate koiralle. Piti lämpöisenä ja silti oli kevyt ja antoi hyvän vapauden liikkua. Verkkoloimea voikin keveytensä takia pitää tarvittaessa myös sisällä. Tässä pieni videopätkä Hilusta treenien jälkeen.

https://www.youtube.com/watch?v=AKVsDJOO5Jo

Hilu Kiittää Back on Trackia  !

bot-hilu

 

 

 

Suurta surua….. Elämäni koira on poissa….

Asia jota olen ”pelännyt”  ja johon olen yrittänyt parhaani mukaan valmistautua tapahtui lokakuun 28. päivä.  Pitkä yhteinen taival elämäni koiran eli Paulin kanssa päättyi. Tuli Paulin aika lähteä tähdeksi taivaalle.  Suru tuntui  fyysisenä kipuna, itkin ja  itkin. Silti, tiesin että Paulin on aika lähteä. Hän oli niin kovin väsynyt…..

Yhtä matkaa Paulin kanssa lähti lauman Prinsessa, Muumi mamma, joka on ollut Paulin seuraneiti ja paras kaveri koko ikänsä. Mimmi oli 11 vuotias ja jo sokeutunut, mutta muuten melko pirteä pakkaus.

Päätös oli tehtävä. Oli aika päästää irti…. Viimeisellä reissulla kävimme vielä ulkoilemassa Riman maastoissa. Jätimme pitkään jäähyväisiä – kunnes tuli aika lähteä eläinlääkäriin. Meidän matkamme päättyi 28.10. 2016 kello 16:15. Silloin päättyi kahden Rakkaan koiran maallinen vaellus mutta poissa he eivät ole kokonaan koskaan.  Hyvää matkaa toivotin Rakkaille ja päästin irti….

muumi-ja-piipaa

Pauli Harmaahurstin C´Bang

muistopauli16

Mimmi  Shire ´s Simbelmyne

muistomuumi2016

Belgianpaimenkoirien Rotumestaruus Agility 15.10.-16 Vantaalla

Rotumestaruudet ratkottiin tänä vuonna Vantaalla Ojangossa. Kisat olivat isot, sillä ratoja  oli mahdollisuus juosta neljä ja kaikissa oli yli 80 osallistujaa. Hilu ja Kim oli ilmoitettu kaikille radoille, vaikka rotuestaruus ratkottiinkin vasta kahdella viimeisellä radalla. Belgien Rotumestaruudessa kisataan sekä agility- että hyppyrata ja yhteistuloksen mukaan ratkotaan sitten sijoitukset.

Kisapäivä oli mahdollisimman huono sillä minulla oli Tikkurilassa koulupäivä (9-16). En saanut Hilulle keneltäkään kuljetusta Vantaalle, joten ei auttannut muu kuin ottaa Hilu mukaan jo aamusta, pistää sille loimi päälle ja jättää autoon päiväksi. Ei vaan auttanut mikään muu. Ja Rotumestaruuksiin oli pakko osallistua jos meinaa hakea ensi vuoden FMBB joukkueeseen. Koulusta joouduin lähtemään hieman aikaisemmin jotta ehdin viedä Hilun heti ekalle radallekin.  Eka rata tosin olisi voinut jäädä väliin, koska kaiken sen kiireen keskellä kaikki meni pieleen. Niinpä sillä radalla tuli hylkäys jo esteelle kaksi, kun Hilu päättikin sitten ottaa reippaan varaslähdön 🙁

Seuraava rata oli hyppäri, siellä piti Hilulla olla hyvät mahdollisuudet mutta eipä mitään… Hilu ei taipunut kepeille ja oli muutenkin ihan vauhti pois. Tässä vaiheessa huoltojoukot oli jo pessimisteinä heittäneet mielestään kaiken toivon tuloksista. Sinnikkäimmät Hilu fanit toki jaksoivat uskoa ja peukuttaa että kyllä se sukkatyttö sieltä vielä tulee 🙂

No, se ensimmäinen RM rata oli sitten agilityrata. Siellä tuli monelle belgille nopeita nollia. Hilu teki perusvarman suorituksen ja taisi olla lopullisissa sijoituksissa kymmenes. No, nolla se oli silti ja siitä oli hyvä jatkaa kohti hyvää RM sijoitusta. Seuraavalla radalla, joka oli se hyppäri, tuli monelle belgille harmillisia epäonnsitumisia. Hilu starttasi toiseksi viimeisenä joten jännitettävää oli. Lopulta Kim ja Hilu lähti radalla ja tekivät ihan kelvollisen suorituksen. Tuplanollia oli tullut yhteensä neljä, joten ainakin neljän joukossa olisi HIlukin…. Pitkän odottelun jälkeen tilanne selvisi ja palkintojen jaossa Kim ja Hilu olivat hienosti hopeasijalla !!!  Jee !! Ei hassummin 🙂

agirmkolmikko

Hilulla on ollut kova tahti sen 2,5 kuukauden kisatauon jälkeen.  10 kilpailua joista 7 nollaa ja hyviä sijoituksia. Tästä on hyvä jatkaa FMBB pisteiden keräämistä vielä tovin aikaa. Sitten tuleekin talvi/joulutauko kunnes keväällä alkaa viimeistelyt kesän arvokisoja varten.

 

Jusard´s C pennut täyttivät 1 vuotta

Malinoispojat Caspar, Caterpillar, Colt ja Criminal sekä tytöt Candy, Cinnamon, Clarissa, Comedienne, Comtesse  ja Cruella täyttivät 21. syyskuuta yhden vuoden. Uskomattoman nopeasti on aika mennyt ja ne suloiset pallerot ovat kasvaneet melkein aikuisiksi jo.  Taitavia, sosiaalisia ja kauniita ovat kaikki. Tässä osalta pennuista syntymäpäiväposeeraukset.

Tässä ihana Frank joka sai viralliseksi nimekseen COLT. Colt tulee tuosta rinnassa olevasta tähtikuviosta, se kun on aivan Mitsubishin merkki 🙂   synttarifrank

Tässä komeilee  Kentsu, kutsumanimeltään CRIMINAL. Onneksi nimi ei ollut enne, vaan Kentsu oikein mukava ja sosiaalinen tapaus.synttarikentsu

Tässä komeilee Urho, kutsumanimeltään komeasti CASPAR. Niin tumma ja komea poika ! Urho asustelee isänsä Tarmon ja muutaman muun koiran kanssa ja treenailee suojelua.

synttariurho

Tytöistä kauniin värin mukaan kutsumanimen saanut CINNAMON eli Kina. Kina on kaunis, kiltti ja taitava agilitykoiran alku.synttarikina Tässä poseeraa kuvankaunis, ihanan Loru, kutsumanimeltään COMEDIENNE. Lorun omistaja Jasmine on mahtava valokuvaaja ja hän on silmäterästään ottanut hienoja kuvia vaikka kuinka paljon. synttariloru

Tässä Ylväänä poseeraa COMTESSE eli Tessa. Tessa on iloinen ja sosiaalinen malityttö. synttaritessa

Tässä kuvassa poseeraa kotiin jäänyt CANDY eli Cänä. Cänä on sosiaalinen, iloinen ja tempperamenttinen pieni malinoisin alku. Harrasteisiin kuuluu maalimiehen jalkaan pureskelu ja agilityesteiden yli hyppely. synttaricana

Tässä on CRUELLA eli Leia. Parhaan kuvauksen koirasta saat lukemalla Marin kirjoituksen heidän kotisivuiltaan 🙂 Ohessa linkki  Lintuloiden sivulle http://kkurkinen.cattish.eu/

synttarileia

Onnea yllämainituille sekä Clarissalle että Caterpillarille. Rakkaita olette kaikki malinöösit ja toivon terveyttä ja pitkää ikää kaikille. Olkaa omille ihmisille iloksi jokainen päivä !!!

 

Kuulumisia kaikenlaisia….

Kesäloma on miltei ohi, huomenna töihin. Tänään kuitenkin Tiku olil ilmottu oman seuran eli Hausjärven Haukkujen TOKO kokeeseen ….. Treenata ei juuri olla kun ei ole sitä treeniporukkaa 🙁  Ja Tikulla nyt on ollut pieniä vaivojakin (hammas, etujalan varvas ym.) …  Vaikeuksia on ollut ….. kun tunnari vihdoin saatiin kuosiin niin sitten on repsahtanut se merkittömälle ympyrälle lähetys ja yllättäin zetassa maahanmeno.

No, mites se kisa sitten niinku omasta mielestä meni 😛 Oltiin ainoa EVL koirakko.. joten tuloksella oli voitto tiedossa . Hyvää tulosta toki lähdettiin tavoittelemaan mutta lopputulos oli ankea kolmonen pisteet 211 🙁  Itselle jäi kyllä koirasta ihan positiivinen fiilis ja palkintojenjaossa se fiilis vaan nousi, koska HauHaulla on niin muhkeet palkinnot aina. Tällä kertaa saimme säkin ruokaa ja niin ihq ihanat ohjatun kapulat että kyllä kannatti kisata !! Kiitos vielä Hausjärven Haukut !! Tässä kuva onnellisesta EVL luokan voittajasta

Tikshauhau

Sivuhuomiona ja kevennyksenä on pakko laittaa kuva HauHaun FB sivulta… Jotta tuollaisen palkintopallikuvan saa on avustajajoukko aikamoinen… Kiitos ihaniille avustamisesta <3  Mä vaan juoruilin tuomarin kanssa ja tutkittiin meidän kisakirjaa 😀

avustajat

No niin mutta miten se kisa sitten meni…… muuta kuin huonosti. Kehä aloitettiin paikallaoloilla… Istuminen oli hieno siitä 10, maakuuseen meni vasta mun käskyllä ja makasi paikallaan kuin tinasotilas. Luoksetulo oli hieman hidas (kuten aina) ja siitä sitten rokotettiin reilusti. Pisteet 7,5.  Liikeet muuten:

Seuraaminen 7,5. Omasta mielestä Tiku teki suht hyvän seuruun, ainoastaan pitkän peruutuksen perusasento oli hieman vino. Mitään isoa virhettä en havainnut.

Zeta 6,5 . Siellä tuli se väärä asento suht kovasta käskystä huolilmatta eli Tiku ei mennyt maahan vaan jäi istumaan. No, me ollaan vahvisteltu niitä istumisia että sitä saa mitä tilaa.  Järjestys asennoilla oli  istu-maahan-seiso.

Luoksetulo 8,5. Siinä oli riittävästi ripeyttä, ekaa kertaa kisassa tein seisomisen käskyllä, en käsimerkillä ja se toimi hirmu hyvin. Pysähtyi kuin seinään. Samoin tässä maahanmeno toimi.

Ruutu 0. Ihmettelin hieman itse arvosanaa… toki, jouduin antamaan kaksi ohjauskäskyä siihen merkittömään ympyrään ja toisella meni vasta maahan siellä ruudussa. Muuten tosi hyvä liike. Yleensä tuollaisella ollaan saatu 6 pistettä.

Ohjattu nouto 8.  Arvoin haettavaksi oikean, hyvä hyvä !! Ja sehän onnistui hyvin – tai no, Tikulle ominaisesti merkille meno ois saanut olla vauhdikkaampi.

Merkinkierto, nouto ja hyppy 8. Asentona oli istuminen ja häiriönä merkkitötterön vieressä oli ruutu törppöinee… No, ne ei haitanneet, tosin merkinkierto oli vähän puhditon. Kiersi hyvin, teki istumisen ja haki sen vasemman kapulan ja hyppäs avohypyn.

Tunnari. Siinä meni ensin häiriönä olleelle törpölle mutta korjasi itsenäisesti ja haisteli hyvin, otti oman ja toi sen ravaten mulle !! Olin niin onnellinen että kehuin koiraa äänellä ja otin taka-askeleen.. Tästä tuomari ei pitänyt ja kielsi liioitellut kehut ja sanoi että keltainen kortti olisi voinut nousta. Ensimmäinen tuomari joka tuollaisest kehusta on meille kortista alkanut puhumaan :-O

Kaukokäskyt 5. Tiku teki hienot kaukot, liikkui eteenpäin noin 15 senttiä… Arvosana ei ihan ollut mulle mieleen… mutta minkäs teet….

Tällä suorittamisella saatiin kasaan kolmostulos 211 pistettä. Luokan voitto joo, mutta ei se paljon lohduttanut.  Onneksi sijoitusnarttu Leialta ”Jusard´s Cruella” tuli hienoja uutisa.  Mari oli käynyt Leian kanssa toisissa rally TOKO kisoissa ja taas sieltä napsahti ykköstulos pistein 95. Aika huimaa kun koira ei vielä ole edes vuotta täyttänyt. Hienoa työtä on Mari tehnyt.. saas nähdä tuleeko Leiasta agilitykoiraa Kimille lainkaan   😀

Tässä vielä Leia mustien laumakavereiden kera.

leia ja mustat

Jusards Cruella ”LEIA” Rally TOKOsta ykköstulos

Mari ja Leia menivät salaa kokeilemaan kisaamista rallytokossa. Treenit ei aina ole menneet vissiin putkeen mutta rohkeesti vaan kisoihin. Kuten Mari kirjoittaa omilla sivuillaan niin pieniä virheitä sattui, mutta maaliin pääsivät  ja kaikki liikkeet tuli  suoritettua. Pisteitä 95/100 ja sijoitus 4. ja hieno suoritus 10 kk vanhalta häröpallolta.

Näin on C-pentue avannut tulostilinsä. Kiva seurata kuka mahtaa olla seuraava…. Sen teidän että se ei ole Cänä ainakaan – koira ehkä osais mutta ohjaajansa on laiska 🙂

Tässä vielä kuva Leian tulospaperista. Ja Onnittelut Mari ja Leia; ihan huippua !!!

13978027_10209494975787611_1568313232_o

Tutustumista uuteen lajiin….

Tässä pari viikkoa sitten meidän laumalle avautui mahdollisuus kokeilla hieman erilaista pureskelua. Laji on hieman tuttu ennestään sillä Tikun veljen Topin kanssa sitä joskus tuli ihan pienesti kokeiltua. Laji on vaikea, varsinkin vahvan IPO taustan omaavalle koiralle. Se vaatii (minun mielestäni) koiralta hyviä hermoja, keskittymistä ja ajattelukykyä.  SPKL:n lajiohje kertoo mm. seuraavaa: ”

Mondioring-kilpailuissa tuomari kehittää yllätyksellisiä skenaarioita koiran ja ohjaajan kuormittamiseksi. Koiraa testataan vaihtelevuudella ja ulkoisilla häiriötekijöillä.
Maalimiestyöskentely vaikeutuu asteittain luokasta toiseen siirryttäessä, ja varsinkin ylimmässä luokassa koiraan kohdistuu paljon painetta sekä ympäristöärsykkeiden että maalimiehen osalta. Koiran täytyy olla viettikestävä, ”nollatilassa” suoritusten välissä ja jälleen täydessä vauhdissa, kun käsky käy tai kun tilanne vaatii.
Mondioring-ohjelma koostuu muiden ring-lajien tapaan kolmesta osiosta: 1. tottelevaisuus, 2. hypyt ja 3. suojelu. Osioihin sisältyvien harjoitusten järjestys arvotaan arvalla kokeen alussa ja se on sama kaikille kilpailijoille. ”
Lajista lisää www.mondioring.fi
Lajia on vaikea selittää mutta ehkä videot kertovat paremmin, mitä koiran tulee osata. Tässä video ykkösluokan suorituksesta.

Tässä vielä vertailuksi kolmosluokan suoritus joka tässä kestää melken 30 min.  Lajista on vaikea ymmärtää mikä on hyvä suoritus jos ei ole tutustunut hyvin sääntöihin ja liikeohjeisiin.

No tuossa pientä johdantoa tähän mondioring lajiin. Mikä sitten nyt sai kiinnostumaan lajista niin, että piti päästä sitä koittamaan ? Sitä minulta on udeltu ja kyselty oikein urakalla. Onhan se kiva, että ihmisiä kiinnostaa mitä me puuhaillaan 🙂

Tässä ei ollut takana mitään kummallista, IPO ryhmässä ollaan treenattu koko ajan, tosin aika epäsäännöllisesti kun on kaikkea muutakin. Itse olen ollut sairaslomalla ja selkä on temppuillut niin, että ei olla oltu treenikunnossa. Tavoitteet tälle syksyllä oli, että Tikun kanssa startataan vielä IPO Rotumestiksissä mutta pikkuhiljaa havaitsin että haaveeksi se taitaa jäädä tänäkin vuonna. Alunperinkin oli tarkoitus, että ensi vuonna Tiku jää eläkekoiraksi eikä sitä enää treenata IPOn. Ikää on jo 7 vuotta ja vaikka koira onkin terve, on IPO ehkä liian rakka laji. Tokossa toki voidaan kisata vielä pitkään. No, nyt tuli tämä montsu mahdollisuus ja pienen testin jälkeen huomattiin, että Tikuhan osaa tokokokeiden kautta aika paljon noita ykkösen liikkeitä. Hallussa on ruuasta kieltäytyminen, tunnistusnouto, asennot ja kun koira vielä vanhana ipokoirana oppi heti puremaan jalkaan niin innostus uuteen ”eläke”lajiin oli siinä. Jos joskus päästään starttaamaan ykkösluokassa niin siinä on tavoitetta kerrakseen.

Mikäs on sitten Cänän ja Pedon eli nuorisojaoston osuus…… ?? No, jo pitkään on harmittanut kun ei vaan ole niitä jälkipeltoja 🙁  Tää Kärkölä tuntuu muutenkin olevan tosi koirakielteinen paikka.  Tänä vuonna ollaan käyty jäljellä YHDEN KERRAN !!! Jokainen joka iposta mitään tietää ja on rehellinen niin voi allekirjoittaa sen, että ilman jälkiharjoittelua ei voi IPOssa pärjätä !  Lisäksi se tottis. Peto on tänä kesänä näyttänyt, että sitä ei tottisliikkeet kauheasti kiinnosta. Konflikteja on ollut ja tulee varmasti jatkossakin olemaan. Peto on semmonen jäyhä oman tiensä kulkija. Lisäksi se täyttää kohta neljä vuotta, IPO 1 on suoritettu mutta kakkosen kisoihin ei ole menemistä. Eikä se minua haittaa, mutta miksi treenata lajia jossa kisoihn pääsystä ei ole takeita eikä harjoitusmaastoja ole lainkaan ?

Cänä taas on sellainen puhdas paperi vielä. Purra se kyllä osaa mutta on muuten kovin pehmeä. Itse olen sitä mieltä, että en ole niin taitava että saisin sille tottista tai jälkeä koulutetta. Jäljen ja tottiksen alkeet olisi pitänyt jo opettaa …. Omaa laiskuutta taas, että koira ei osaa mitään. Cänä pääsi kokeilemaan montsua ja kovinhan tuo tykkäsi purra. Päätös Cänä osalta oli se, että sitä ei pureteta tänä vuonna, meni pikkulikka niin tiloihin, että pistettiin se kasvamaan ja odottelemaan aikoja parempia eikä lajia siis ole lyöty lukkoon. Voi olla hyvinkin että Cänästä tulee vain ja ainostaan agilitykoira.

Että tämmöstä tässä on puuhailtu.  Ekoista suojelu/IPO kisoista tulee meikäläisellä lokakuussa 25 vuotta täyteen…. Koiraharrastusta ensi vuonna 30 vuotta, siitä suurin osa IPOa. Mielessä on käynyt että lopetan koko koiraharrastuksen koska mielenkiintoa ei enää ole samalla tavalla kuin vuosia aiemmin. Se nyt kai on ymmärrettävääkin kun on tässä pyörinyt mukana jo vuosikymmeniä. Nyt Tikun kanssa kokeillaan vielä tuota montsua, koiralla kun on siihen hyvät pohjat ja lahjoja. Muuten on tulevaisuus vielä aivan auki…….. Tässä DSC_3921copy DSC_3924copy DSC_3980copyTikun tyylinäytettä. Ihanat kuvat Jasminen Linström; Kiitos Jasmine!

 

 

 

Jusards B pentuja selkäkuvissa

Kuten jo reilut pari kuukautta sitten postasin niin Tiku kävi hammasoperaatiossa jossa samalla tsekattiin selkärangan kunto. Selkähän oli priimaa vielä 7 vuoden iässäkin. Tässä vielä kuva

Jusards Beauregard

selkä (2)

Tikun sisko Piri kävi nyt myös hammasremontissa ja kuvattiin myös selkä. Priimaa se on tuokin ötökkä 7 vuoden iässä . Onni on terve luusto !!

Jusards Boo

Pirin selkä