Päivitykset tänne blogiin on olleet aika pitkään tauolla. Kaikenlaista on tapahtunut – ja toisaalta ei ole tapahtunut mitään ainakaan harrastusrintamalla. Nykyinen työ vie kaiken ajan ja voimat arkipäivinä ja viikonloput menee lähinnä lepäillessä. Agility on nykyään ainoa harrastuslaji, eikä siinäkään enää ole kovin mielekästä kisata. Laji on muuttunut niin paljon, pitäisi olla nuori ja nopea huippu-urheilija tai sitten olla aikaa opettaa koira suullisilla käskyillä ja tempuilla tekemään, että saataisiin tuloksia.
Nyt joulukuussa oli surua ja murhetta oikein kunnolla. Mun rakkaat malinois sisarukset lähtivät melkein peräperää sateenkaarisillalle. Molemmat olivat jo vanhoja, mutta silti se lähtö tuli yllättäin. Niinhän se aina menee……
Hilulla oli vaivoja, takajalat olivat melko heikot. Kroppa keräsi nestettä. Viimeinen ilta oli vaikea ja aamuksi olikin varattu jo lääkäriaika. Lääkäriin ei kuitenkaan tarvinnut lähteä, HIlu nukkui pois yöllä olohuoneessa.
Tikulla taas leikattu jalka (oikea takajalka) oireili ja muutenkin Tiku oli aika väsynyt. Välillä intoutui Cänän kanssa leikkimään. Jouluaattona Tiku kuitenkin sai jonkinlaisen kohtauksen, selvisi siitä kyllä, mutta ei ollut enää oikein oma itsensä. 27.12. olikin sitten vaikea päätös, lähdettiin Tikun kanssa sille viimeiselle autoajelulle. Luottolääkäri Satu päästi Tikun vaivoistaan. Sinne meni Tiku Hilun perässä sateenkaarisillalle. Vuosi vaihtui siis surullisissa merkeissä, ikävä on kova edelleen. Lauma pieneni kerralla oikein huomattavasti.
Ajatukset menee ristiriitaisesti, ” ei ikinä enää yhtään koiraa ” ja toisaalta, ”mitä jos astuttaisi Mäsän seuraavasta juoksusta”. Kova halu on saada urosmalinois taas laumaan, mutta sellaista en saa suomalaisilta kasvattajilta, koska en enää halua enkä pysty harrastamaan suojelua. Urokset myydään virkakoiriksi tai sitten suojeluharrastukseen. Meillä lajina olisi agility ja toko ja ennen kaikkea koira saisi super hyvän kodin. Ajatuksena onkin nyt, että jos Mäsä on luustoltaan terve (ei ole vielä luustokuvattu) se voitaisiin astuttaa. Urostakin on tullut jo vähän katsottua.
No, aika näyttää miten käy. Tehdäänkö pentuja, tuleeko mulle vielä uusi koira vai mitkä on mietteet.